Maa-ala on saaren kivemmassa, hiljaisessa päässä viidakossa ja sieltä on kärrypolkua pitkin muutama sata metriä rannalle. Tontin vieressä menee kirkasvetinen puro ja sinne on istutettu kumi- ja hedelmäpuita. Ei ollenkaan huono talon paikka. Baon maat ovat perittyjä joten kaikki viereiset tontit kuuluvat joillekin hänen viidestä sisaruksestaan. Tällä hetkellä tiluksilla on vain yksi autiotalo, joka on Baon jo edesmenneen isän rakentama.
 |
| Baon hylätty kotitalo vol 2. Alkuperäinen oli rakennettu bambusta |
Siitä huolimatta, että kukaan ei asu tonttien lähimaillakaan, kaikki paikat olivat täynnä roskia. Ei, nuorisolaumat eivät käy täällä tissuttelemassa vaan hävityksen ovat aiheuttaneet apinat, nuo Thaimaan isot rotat. Sen lisäksi, että ne mielellään varastavat jätteitä (otollisen paikan tullen ne myös nyysivät herkut suoraan turisteilta) ne olivat jopa repineet Baon veljen rakentaman kanatarhan tuusannuuskaksi. Mangopuun hedelmät olivat päätyneet parempiin suihin ja tamarindeja apinat heittelevät Baon mukaan maahan ihan vaan huvituksen vuoksi.
 |
| Bao sihtaa ryösteleviä apinoita. Yhtään luontokappaletta ei vahingoitettu kuvausten aikana tai niiden jälkeen. |
 |
| kumipuita |
 |
| kuminkeräyskippelo |
Terminator-apinoiden lisäksi viidakossa liikkuu kuulemma villikoiria ja -sikoja. Bao tosin vakuutti, että ne pysyvät kaukana ihmisistä. En lähtisi kokeilemaan, ainakaan hämärään aikaan.
Thaimaanialaisista eläimistä päästäänkin sujuvasti gekkoihin. Olen aina pitänyt noista pienistä suloisista vipeltäjistä, jotka vieläpä syövät hyttysiä. Nyt kun olemme vuokranneet bungalowin, johon siivous ei kuulu hintaan, olen varovasti muuttamassa mielipidettäni gekkojen suhteen. Hyttyset pysyvät ihan hyvin pois terassilta hyttyssavuja polttelemalla (jotka btw maksavat täällä n. 30 cnt pakkaus!), joten sorry gekot, ette ole korvaamattomia. Itse asiassa olette aika halvalla korvattavissa! Muutamana iltana gekkulainen on myös köllötellyt tiskaamattomassa juomalasissa tai rapistellut roskiksissa. Siitäkään en ole pahoittanut mieltäni. Mutta siis gekot kakkaavat ihan käsittämättömän paljon. Kokoonsa nähden ne turistavat aikamoisia jöötejä, joita rapsahtelee niskaan mitä merkillisimmistä paikoista, kuten esimerkiksi shampoopullon päältä tai keittiön pesunurkkauksen laattojen reunukselta.
Vuokra-asuntomme hintaan sen sijaan kuuluu tekstiileiden pesetys 10 päivän välein. Toki Bao muisti kertoa tästä vasta siinä vaiheessa kun olimme jo pesettäneet setin pyyhkeitä omatoimisesti. Ei sillä, että se nyt maksaisi kovinkaan paljon, mutta kyllä yhdellä pesetyksellä jo pari Changia (paikallinen norsu-olut) ostaa! Etenkin Tommille on luontevaa laskea asoiden hintaa Changeissa bahtien sijaan :D
Pyyhkeet alkoivat olla jo aika ryönäisen näköisiä, joten kyselin vuokraisännän pojaksi luulemaltani nuorelta mieheltä, että voitaisko me nyt sitten vaihtaa nämä likaiset rätit puhtaisiin johon hän vastasi innoissaan "jees, loondriiiii". Tommi oli jo etukäteen toivottanut vaimolleen hyvää onnea operaatio froteiden vaihtoon, koska arveli, että se ei tule olemaan ihan pala kakkua ja ilmoittanut, että hänelle on ihan ookoo vaikka mitään niistä ei pesetettäisi koskaan.
Olinkin positiivisesti yllättynyt, että vaihto tuntui onnistuvan näinkin helposti joten otin kasan likaisia pyyhkeitä syliini ja lähdin kävelemään miehen perässä kohti vuokranantajan asuntoa, joka sijaitsee ihan tässä meidän naapurissamme. Nuori mies pysähtyi ja alkoi viuhtoa käsillään raivokkaasti ympyrän muotoista liikettä ja päristellä suullaan joten tulkitsin tämän pesukoneen linkous -mimikoinniksi ja nyökkäsin innoissani jees jees. Sitten mies otti ikään kuin kuvitellun mopon sarvista kiinni, asiankuuluvilla äänitehosteilla selvennettynä. Sen jälkeen hän hieroi peukaloa ja etusormeaan yhteen ja sanoi juu pei juu pei, jolloin totesin, että hienosti alkanut froteiden vaihto oli juuri saanut vääränlaisen käänteen. Todennäköisesti mies luuli, että kyselin, miten voin pesettää pyykkejä omakustanteisesti.
Huikkasin miehelle mai pryy hymyillen leveästi (never mind, kaikki on ihan ookoo) ja yritin viittilöidä, että hoidamme pesetyksen itse. Koska mieskin hymyili, oletan, että kohtaaminen sujui muuten ihan hyvin, paitsi, että minulla oli edelleen sylillinen shchaisseista (todennäköisesti kirjaimellisesti, koska Gekot!) pyykkiä käsissäni. Heitin pyykit terassille ja päätin piinata Baoa asiasta seuraavana päivänä.
Aamulla pyykkikasa oli kuitenkin hävinnyt terassilta ja tilalle oli ilmestynyt siisti pinkka puhtaita pyyhkeitä ja tyynyliinoja! :)
Pyykkipalvelua on täällä tarjolla joka ikisessä kadun kulmassa ja se on vieläpä varsin edukasta. Maksu menee kilojen mukaan, yleensä kilo maksaa n. euron eivätkä täällä pidettävät ohuet kesävaatteet juuri paina mitään. Vaatteet tulevat takaisin tuoksuvina ja käsittämättömän särmissä pinkoissa. Toisinaan esimerksiksi valkoiset vaatteet ovat myös saaneet ihan uuden vaaleansinisen tai jopa -punaisen sävyn, joten välttämättä en niitä ihan kalleimpia ja laadukkaimpia vaatteita uhraisi paikalliseen pesurulettiin.
Neljä viikkoa Thaimaassa oleilua tuli juurikin täyteen ja ensimmäisen kuukauden vuokrasopimuksemmekin (siis mitään kirjallista sopimusta toki ei olla tehty :D) alkaa mennä umpeen. Täällä on edelleen vuodenaikaan nähden aika hiljaista, naapuribungalowkin on ollut jo muutaman viikon ilman asukkaita. Olimme ajatelleet etsiä edukkaampaa vaihtoehtoa, mutta vuokranantaja itse oli sanonut Baolle, että laskee vuokraamme 3000 bahtia joten päätimme olla vielä toisenkin kuukauden samassa talossa. Vielä sopivasti samaan aikaan sähkötaulu on ollut pitämättä sitä jumalatonta pörinää, lämmintä vettä tai ylipäätään vettä on yhtäkkiä tarjolla jatkuvasti ja vedenpainekin on ollut sitä sorttia, että olen päässyt paitsi pesemään hiuksia, myös jopa käyttämään hoitoainetta! Luksusta! :)
Olemme arponeet, tai no, minä olen, jännityksellä, että milloin selkäranka napsahtaa ja on pakko saada jotain länkkäriruokaa. Toistaiseksi mitään vastaanlaittamatonta mielitekoa ei ole ilmaantunut, vaikkakin pakko myöntää, että jos joku ihan nyt just toisi tähän rapeakuorisen juustosämpylän, niin ahmisin sen välittömästi kitusiini hyvällä ruokahalulla.
Koomisinta tässä on se, olkoonkin, että se on minulle erittäin tyypillistä käytöstä, siitä ei ole kuin muutama vuosi kun julistin riisin täysin turhaksi elintarvikkeeksi. Se oli mielestäni mautonta ja turhaa höttöä. Nyt paitsi syön riisiä vähintään pari kertaa päivässä olen alkanut himoita sitä. Kyse ei ole siitä etteikö muuta olisi tarjolla, melkein jokainen paikallinenkin pikkuravintola tarjoaa burgereita ja ranuja. Ja toki täällä on tarjolla jouluksi sekä ruotsalaista, tsekkiläistä että brittiläistä joulupöytää. Riisi on vaan niin suurta herkkua!
Ettei nyt menisi ihan jeesusteluksi, niin Kitkat ja sipsit eivät varmaankaan ole tyypillisintä thai-ruokaa mutta niitä on tullut rouhittua. Eilen ostin isolla rahalla (viini on tuontikamaa, joten se on kalliihkoa) pullon punaviiniä jota hörpin terassilla samalla kun katsoimme Simpsoneita. Ei ihan perus thai-ilta, mutta pitkän tauon jälkeen jotenkin niin jotenkin ihanaa!
Ei kommentteja