Puutuva palanen

Tai oikeastaan neljä puuttuvaa palasta…

Kävin eilen shamaanin vastaanotolla ”soul retrieval” - hoidossa ja lupasin tehdä siitä jonkunlaista raporttia. En oikein tiedä miten asiaa tulisi purkaa sillä hoito tai tarkemmin sen lopputulema aika henkilökohtainen.

Niille kanssaihmisille, joille tämäntyyppiset sielunhoidolliset asiat tai jopa pelkkä shamaani-sana saavat hihhuli-hälyttimen kilkattamaan, suosittelen lukemisen lopettamista heti alkuunsa. Ei suotta pilata kenekään hyvin alkanutta päivää heti alkuunsa. :)

Viime session jälkeen shamaani antoi minulle mukaan muutaman kiven, joiden pitäisi auttaa juurettomuuden tunteeseeni. En osaa sitä tunnetta oikein avata, mutta sen kokeneet varmaan tietävät mitä tarkoitan. Minulle energiahoidot, vai miksi reiki- ja shamanistisia hoitoja nyt pitäisi kutsua tuntuvat aika luontevilta ja itsestäänselvästi todellisilta, mutta en ole oikein päässyt jyvälle kivien ja kristallien merkityksistä. Minulle ne - ainakin toistaiseksi - ovat vain elottomia murkuloita.

Juureutumista tukevat kivet

Toisaalta, mitä se ottaa jos ei annakaan. Niinpä olen nyt nukkunut pari hassua kiveä tyynyn alla muutaman viikon. Onneksi ne ovat sen verran pieniä ja minä en ole prinsessa, joten niiden läsnäolo ei ole tuntunut tyynyn läpi.
Tykkään siitä, että shamaani aina laittaa mukaani jotain jota saan kokeilla tai lainata ilmaiseksi. Palautan kivet, jos ne eivät auta tai jos auttavat saan ihan itse tilata niitä netistä (ei siis shamaanilta) jos haluan.
Tähän ei suoranaisesti liittyen, mutta omapahan on blogini ja saan kirjoittaa tänne irrelevanttejakin asioita (muhahahaha), mutta olen niin allerginen oheis- ja/tai pakkomyynnille, että esim. kosmetologi, koirankouluttaja tai kodinkonemyyjä menee saman tien vaihtoon jos minulle yritetään väkisin tyrkyttää tuotteita. Poikkeuksen tästä tekee vain mangomies! Viimeksi halusin ostaa neljä mangoa, mutta tulin kotiin kolmen KILON kanssa. Eikä harmita yhtään. :D Kirjoittelen tätäkin mangomehu suupielistä valuen. Jos siis shamaani yrittäisi myydä minulle mitään oheistuotteita, emme varmasti olisi nähneet enää ensimmäisen ilmaisen session jälkeen.

Olin jo eilen palauttamassa kiviä, mutta shamaani lykkäsi mukaan kirjan luettavaksi, joten palauttelen ne kaikki sitten yhdellä kertaa kun muistan. Sain itse asiassa mukaani vähän muutakin, mutta niistä lisää myöhemmin.
Hoitoa edeltävänä päivänä shamaanilta tuli viesti, että minun pitäisi mennä luontoon, kerätä sieltä kaksi kukkaa, joista toisessa pitäisi olla mielellään noin 30 cm pitkä varsi. Ennen poimimista minun pitäisi pyytää kasvilta lupa poimimiseen ja antaa vastalahjaksi maissijauhoja tai irtotupakkaa.

Tässä vaiheessa shamaanin pyynnöt eivät enää herätä suurta ihmetystä, mutta pakko myöntää, että olin itsekin melko huvittunut kykkiessäni läheisellä aukealla pyytämässä kukilta lupaa poimimiseen. Onnistuin siinä tohkeuspäissäni myös hukkaamaan pari jo poimimaani vartta, joten nyt tässä lähialueella on kasvien juurilla arviolta ainakin kuusi pientä kekoa irtotupakkaa.
Hassu sattuma muuten, shamaani pyysi kaksi kukkaa, vein kuitenkin neljä (yleensä noudatan kaikkia tällaisia määräyksiä varsin kirjaimellisesti) ja sielustani puuttui juurikin neljä palaa.

Kukat ja uhrilahjat

Soul retrieval-hoidon idea pähkinänkuoressa on se, että kun ihminen kokee trauman (ja kaikki meistä siis kokevat näitä jossain vaiheessa elämäänsä) sielusta irroittautuu palasia, jotka piiloutuvat menneisyyteen (toisinaan myös tulevaisuuteen) turvaan suojellakseen itseään ja kantajaansa. Tällöin sieluun jää kuoppia tai reikiä, jotka täyttyvät, usein ei-toivotuilla asioilla. Hoidon tarkoituksena on palauttaa nämä puuttuvat palaset paikoilleen. Tämä kuvaus ei varmasti läpäise ammattilaisten seulaa, mutta kelvannee meille maallikoille avaukseksi asiaan.

Hoito oli yllätyksekseni melko lyhyt. Ennen hoitoa shamaani itsekin sanoi olevansa hermostunut, koska tässä hoidossa on mahdollista, että hän näkee varsin ahdistavia ja traumaattisia asioita. Ne kuulemma ilmenevät hänelle abstrakteina eikä sentään filminauhan kaltaisina näkyinä, mutta voin ainoastaan kuvitella kuinka pelottavaa olisi nähdä toisten ihmisten traumoja. Ihan kuin omissa ei olisi tarpeeksi…

Seisoin aluksi kädet sivuille avattuna hetken niin, että minut saatiin puhdistettua jonkinlaisella savulla. Sitten makasin lattialla, välillä nousin pyynnöstä istumaan ja palasin taas takaisin makuulle. Jossain vaiheessa hoitoa vieressäni oleva kynttilä lehahti ja mietin jo hetken kuuluiko ääni tuleen syttyneistä hiuksistani, mutta hoidon jälkeen shamaani kertoi, että se olikin vain tyyny, joka mystisesti syttyi 30 cm päässä olevasta kynttilästä palamaan. :o

Lopuksi shamaani laittoi käteeni pienen ruskean lasipullon, jossa oli jotain tussilla piirrettyjä merkintöjä ja kehoitti juomaan. En ehtinyt sanomaan mitään (ilmeeni oli varmaan paljon puhuva) ennen kuin shamaani vastasi sanattomaan kysymykseeni, että pullossa oli vain munkkien siunaamaa vettä. Suomalaiseen tyyliin hörppäsin pikkupullosta puolet kerralla ja sen jälkeen vasta kysyin, että pitikö siis kaikki juoda. Ei luonnollisesti pitänyt. Jäljelle jääneen tipan sain kotiin mukaani ja sen pitäisi riittää useisiin pieniin aamuhörppäyksiin.
Sain myös muistoksi hoidosta pienen kristallin, joka on yhdeltä sivultaan melkein ärsyttävän röpelöinen ja sellainen, jota on koko ajan pakko hipelöidä. Tiedättekö, kuin paikattu hammas, johon kieli menee pakonomaisesti koko ajan tai pieni roska näkökentässä. Jos sen oli tarkoitus saada pitämään kristalli lähellä ja näpelöitävänä, niin se toimii!

Röpelöinen kristalli

Hoidon jälkeen juttelimme shamaanin jälkeen hänen palauttamistaan puuttuvista palasista. Sielustani puuttui neljä palasta, jotka saatiin kaikki kutsuttua takaisin. Pari hän mainitsi ohimennen, yhteen pureutui huolella ja yhden jätti (ilmeisesti tarkoituksella) mainitsematta. Se palanen, josta hän puhui enemmän oli suorastaan kivuliaan osuva ja oikeastaan aika ilmeinen, mutta sellainen, ettei sitä kukaan ulkopuolinen voisi tietää. Etenkään shamaani jolle en ollut koskaan maininnut asiasta tai asian vierestäkään mitään.

Hän myös kertoi, että yksi hänen asiakkaistaan otti vastaavan hoidon jälkeen seuraavana päivänä avioeron. Toinen itki kuukauden putkeen, kolmas nauroi.
Nyt odottelen mitä minulle tapahtuu, mutta jos näistä saisi valita, niin mieluusti nauraisin kuukauden putkeen.
Tervetuloa kotiin, te neljä puuttuvaa palasta! <3

Iltalukemista :)